Jokunen vuosi sitten kirjoitin, että Shimabukuro Zenryolla oli tapana harjoittella lyönnin tarkkuutta.
Asia tuli mieleeni, kun luin MTV:n sivuilta tuoreen UFC-mestarin Conor McGregorin mietteen: Olen edelleen sitä mieltä, että loppupeleissä tarkkuus voittaa voiman ja ajoitus nopeuden.
McGregor todellakin tyrmäsi vastustajan sensaatiomaisesti, lyönnin taidokkaasti ajoittaen ja tarkasti osuen. Kuvien perusteella nuori mestari osui vastustajaansa hyvin klassiseen maaliin eli leuan sivulle. Lyönti ei itsessään vaikuttanut olevan kovinkaan voimakas ja lisäksi McGregor vieläpä liikkui taaksepäin. Ajoitus oli kuitenkin kohdallaan ja se mahdollisti lyönnin riittävän voiman tyrmäämiseen, sillä vastustaja Jose Aldo liikkui eteenpäin. Aldo hyökkääjänä oli siis itse osasyyllinen tyrmäyksen voiman tuottamiseen.
Ajoituksen merkitys olisi oltava karatekalle sellaista peruskauraa, sen tärkeitä osasia ovat esimerkiksi keskittyminen ja reaktionopeus. Kaikelle hyökkäystekniikkalla tulee olla maalinsa. McGregor käytti kyusho jutsua, hän osui vastustajaa heikkoon paikkaan. Ennen vanhaan nuo heikot paikat löydettiin varmaankin vahingossa tappeluiden tuoksinnassa. Kamppailijat, sitten lienevät kertoneen toisilleen, että sehän tipahti heti kun siihen osuin, ilman se kummempaa mietintää tai tietämystä, mikä olikaan se mekanismi, joka sen tyrmäyksen aiheutti. Tokihan oli viisasta sitten yrittää osua samaan paikkaan uudelleenkin, kun kerran vaikutus oli hyvin positiivinen.
Eli tarkkuutta ja ajoitusta harjoittelemaan!
McGregorilla on muuten, sellainen huonotapa vetää sittä kättä kainaloon kun lyö:-)
