Ohjeita harjoitteluun a'la Kyan sensei 3

"C. Edellä mainittujen asioiden lisäksi karaten harjoitteluun tarvitaan ainoastaan makiwara, edes isoa harjoittelutilaa ei tarvita, tämä on yksi karaten eduista.

Jos harjoittelee oikein periaattein: Keho voimistuu, lyönnit ja potkut tehostuvat, raajat notkistuvat ja liikkumisesta tulee vaivatonta. Näin harjoittellen riittävän kauan oppii ymmärtämään soveltamisen periaatteet ja osaa siten hyöty käyttää oppejaan tilanteen mukaisesti. Harjoittelun ei tule olla pelkästään fyysistä laatua vaan samalla on harjoitettava mieltään, jos näin ei tee, ei kykene käyttämään taitoaan. Samalla kun harjoittaa vartaloaan, on tavoiteltava määrätietoisesti: kurinalaisuutta, mielen tyyneyttä, valppautta ja päättäväisyyttä."

Makiwara, makiwara ja makiwara. Vanhoissa teksteissä ei juuri koskaan ohiteta kyseistä laitetta. Tuskinpa Okinawalla on karate-dojoa, jossa ei olisi lyöntilautaa. Käytännön kokemus on muinoin osoittanut, että paljaalla nyrkillä leukaan iskeminen saattaa murtaa rystyset ja rikkoa ranteen. Tiedän itse ainakin yhden tapauksen nykyelämästä kun ranne ei ole iskiessä ollut suorassa ja kämmenen luut ovat tulleet läpi kädestä rystyspuolelta. Nyrkkeilijöistä kerrotaan tarinoita kuinka oma nyrkki on mennyt remonttiin nakkikiskalla. Reilu lyönti lyöntilautaan antaa välitöntä palautetta iskijälleen ranteen asennosta ja muistakin lyönnin virheistä. Makiwaraan säännöllinen iskeminen vahvistaa rystysen luita ja muitakin tärähdyksille altistuvia luita niitä tihentäen. Käsittääkseni tärähdysten positiivisista vaikutuksista luuston tiheyteen on olemassa ihan kotimaistakin tutkimusaineistoa.

Kata ja tositilanteet ovat eriasioita, kata antaa työkalut mutta karatekan on osattava käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti todellisessa kamppailutilanteessa. Motobu sensei piti katan harjoittelua tarpeettomana jos sitä ei osannut hyöty käyttää kumitessa. Okinawalla kerrotaan tarinaa Chojun Miyagista, joka oli joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Hän oli selvittänyt tilanteen nopeasti. Oppilaat olivat kysyneet mitä hän oli tehnyt. Miyagi sensei oli vastannut, että hän ei enää muista hän vain reagoi. Sanotaan, että automaatio liikkeissä saavutetaan kun niitä on toistettu 10 000 kertaa. Ei se taito tule ihan hetkessä...

Kinshin 謹慎, chinchaku　沈着,kibin　機敏 ja kakan 果敢. Valppaus on karatekan paras otteluasento. Japanilaisittain sitä kutsutaan kokorogamaeksi, mielen otteluasento. Mieli suojaa koko vartaloa, käsien staattinen suojaus on aina vaillinainen. Kun suojaat päätä on jalkoväli avoinna. Muut Kyan sensein otteluhyveetkin ovat tärkeitä kun vastaisku tai hyökkäys lähtee matkaan on päätöksen oltava vakaa, toista mahdollisuutta ei välttämättä tulekaan. Ichigeki hisatsu, tyrmäys, on kuitenkin usein kiinni siitä yhdestä taitavasta osumasta.