torstai 26. syyskuuta 2013

Ohjeita harjoitteluun a'la Kyan sensei 6

"6. Kaikki liikkeet esimerkiksi käsien ja jalkojen toiminnot, vartalon liikkumiset sivulle, eteenpäin ja taaksepäin on oltava nopeita ja teräviä."

Tämä ajatus on tyypillinen Shorin-ryu karatelle ja Shimabukuro sensei on tästä loistava esimerkki, hän täyttää tänä vuonna 70 vuotta ja on edelleen erittäin nopea ja ketterä liikkumisissaan. Tärkeintä nopeuden tavoittelussa on alussa, että tekniikan tekemisessä on meininkiä. Sen jälkeen aletaan hioa tekniikkaa hakien rentoutta ja lopulta voidaan ottaa mukaan erilaisia nopeusharjoitteita. Jos ei ole tahtoa nopeuteen voi sitten unohtaa jalostamisenkin.

"7. Kataa harjoiteltaessa on tiedettävä sen tarkoitus. On erotettava milloin on kyseessä vartalon harjoitus tai tekniikka, tee selväksi kohteet gedan, chudan ja jodan. On ajanhukkaa harjoitella kataa jos ei tiedä sen merkitystä."

Kyan sensei karate on ollut kata-keskeistä, ja kuten Motobu sensei hän on ammentanut tekniikat otteluihin katoista. Jos katan tekniikoita ei ymmärrä on niiden käyttökin mahdotonta, kyseessä ei ole kuitenkaan salakoodi eikä rakettitiede. Katsoin netistä viiden tunnetun karateopettajan Naifanchi bunkaita jotka olivat väitetty alkuperäisiksi. Mieleeni tuli feng shui, jota on väitetty tieteeksi. Jos se olisi sitä niin eikö ne mööbelit menisi samaan paikkaan alan asiantuntijasta riippumatta? Eivät taida kuitenkaan mennä, mutta eipä näillä "käytännölliset ja alkuperäiset bunkait" miehilläkään olevat tulkinnat kohdanneet toisiaan. Alkuperäistä bunkaita ei varmasti tiedä enää kukaan, koska katojen luojat ovat olleet haudassa jo liian kauan. Jäljelle on kuitenkin jäänyt perimätieto ja tämän pitäisi olla ydin tekniikoiden tulkitsemiseen.

Katassa on karaten tekniikat, mutta kuten Kyan sensei sanoi siinä on muutakin, jolla on merkitystä vartalon saattamisessa kamppailukuntoon. Naifanchi on hyvä esimerkki siitä, että varsinaisen bunkain ohella tärkeässä asemassa on löytää kuinka käyttää keskivartaloa hyväksi liikkeiden moottorina. Gojuryun Sanchin on vielä selkeämpi esimerkki. Okinawalla ei juurikaan puhuta sen bunkaista, koska se ei ole siinä olennainen asia. Tanren desu ne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti