"1. Bu (karate) on väkivaltaa vastaan. Sen tarkoituksia ovat: Rauhoittaa vaarallinen tilanne ja itsepuolustus. Tämän vuoksi bu-jutsun harjoittelijan on aina käytäydyttävä nöyrästi pidättyväisessä hengessä ja oltava uskollinen lajin periaatteille."
"2. Taistelutaito kehittää kyvyn käyttää mieltä, voimaa ja
kehoa samanaikaisesti juuri oikealla hetkellä. Taidon
väärinkäyttäjät ja ylpeilijät ovat pahaksi yhteisölleen. Huono
käytös johtaa itseaiheutettuun huonoon tuuriin. Vanhan sanon
mukaan: ”Nyrkki piileskelee kuin aarre hihassa.” Käytä siis
aarrettasi harkiten."
"Kenkotsu wa sode uchi no takara nari"
Sensein viesti on selvä, karateka on hyvien heppujen puolella. Karate ni sente nashi (karatessa ei ole hyökkäystä), ei ole Funakoshi sensein keksimä lauselma vaan paljon vanhempi. Ajatelma tuskin oikeasti kieltää hyökkäyksen, jos se on paras puolustustapa, mutta tappeluksen syy ei saa olla karateka itse. Leuhka ei kannata olla.
Tiikerin tietää vaaralliseksi sen ulkonäöstä sen hampaista, kynsistä ja raidoista. Koska ihmisellä ei noita ole, niin mistä tunnistaa taitavan karatekan? Tatuoinneista? Ei vaan hyvistä käyttäytymistavoista, karate harjoitus alkaa ja loppuu kumarrukseen ja dojo on kaikkialla. Junnu karatekan voisi tunnistaa muista urheilulajeista harjoittelevista muksuista siitä, että hän avaa vanhemmalle ihmiselle oven. Karate opesta nyt puhumattakaan.
Pidetään ässä hihassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti