tiistai 26. marraskuuta 2013

Katan tulkitseminen osa 4 Itsekeksitty bunkai

Karaten tekniikoilla on myös sijaiskäyttöä, kuten työkaluilla voidaan joskus tehdä muutakin, kuin mitä alun perin on tarkoitettu. Jossain tapauksissa esimerkiksi gyakuzukilla voidaan lyönti torjua ja vastaiskeä valittömästi. Kuitenkin lienee päivänselvää, mikä on takakäden suoran pääasiallinen tarkoitus. Shimabukuro sensein mukaan karaten katan tekniikoilla on 1-3 erilaista bunkaita. Aluksi on varmaankin ollut  ainoastaan yksi pääasiallinen merkitys, mutta aikojen kuluessa on huomattu, että jotakin tekniikkaa voidaan käyttää muuhunkin. Vasara on kirvestä parempi naulaamiseen.

Shimabukuro sensein on sanonut, että karatessa ei ole salaisuuksia. Meille länsmanneille on joskus vaikea uskoa selvää puhetta, me taidamme rakastaa kaikenmaailman salaliittoteorioita. Karatea harjoiteltiin joskus salassa siitä ei ole epäilystäkään, mutta 1800-luvun lopussa okinawalainen maailma muuttui hyvin radikaalisesti ja muillekin kuin Okinawan aatelistolle tuli mahdolliseksi harjoitella Tii:tä. Näin karatesta tuli osa kansanperinnettä. Tietysti karaten täydellinen tiedon siirto on vaatinut säännöllistä harjoittelua vuosissa, eikä kata bunkai ole ollut ensimmäinen opetettava asia. On selvää, että oppilailla jotka ovat kestäneet salilla vain muutamia kuukausia, voivat välittää karatea vain vaillinaisesti.

Jos karaten tekniikoista löytää, jotakin uutta lisäarvoa, muuta kuin mitä on alun perin ajateltu, niin asia on ihan ookoo. On kuitenkin huolestuttavaa kun useissa tapauksissa yritetään väittää, että kyseessä on jokin alkuperäinen "koryu bunkai secrets revealed" mentaliteetilla varustettuna oleva juttu. Liikkeille voidaan hyvin helposti keksiä monenlaisia merkityksiä. Jopa joidenkin katojen alussa oleva kiinalainen symboliikka on saanut uuden merkityksen. Jionin kiinalainen tervehdys on eräässä tapauksessa selitetty sisältävän 42 erilaista lukkoa. Ongelmana tässä on se, että kädet voivat päätyä samankaltaiseen asentoon, mutta mitä reittiä kädet siihen päätyvät, on myös olennainen. Ihme, että japanilainen kumarrus on saanut olla rauhassa eikä sitä ole yritetty tulkita vaikkapa väistöksi. Usein karaten tekniikat vaikuttavat saavan merkityksen myös kuristusten kautta. Karaten vanhoissa tarinoissa ja legendoissa ei eteeni ole tullut mestaria, joka olisi ollut kuuluisa kuristuksistaan. Kuristukset ovat erittäin hyviä tekniikoita eikä ole haitaksi, jos karatekakin niitä osaa ja harjoittelee, mutta ne eivät ole kata bunkaita. Motobu sensei, joka oli okinawalainen aatelinen, ei ratkaissut otteluaan nyrkkeilijää vastaan käsilukoin. Hänen 12 kumitea ei sisällä ainoatakaan käsilukkoa, vaan vastustajaa pääasiassa moukutetaan käsin ja jaloin. Motobu sensei ei todellakaan ollut mikään koulukaratemies, koska sitä ei koulussa hänen aikoinaan edes harjoiteltu.

Karaten harrastajan kannattaa olla valppaana, ja kaikkea mitä bunkaiksi väitetään ei tule uskoa. Kannattaa miettiä, miksi karaten "tarkoin varjellut salaisuudet" ovat paljastuneet länsimaalaisille, mutta ei Okinawan omille asukeille. Jionin kehittäjä haudassaan varmaan huudahtaa "vau!", kun joku on keksinyt melkein puolisataa merkitystä alun symbolille. Mitä kaikkea kivaa onkaan ensimmäisessä askeleessa? Jos löytää jotakin uutta merkitystä katan tekniikasta ja kertoo, että asia on minun keksintöni, homma on kunnossa.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti